Monthly Archives: April 2012

Hyvinvointi tarvitsee rohkeita innovaatioita

Hyvinvointi tarvitsee rohkeita innovaatioita

Kirjoittaja: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Twitter @eevakiuru

Hyvinvoinnin ylläpitäminen on kallista. Pelkästään itseaiheutettujen elämäntapasairauksien hoito aiheuttaa yhteiskunnalle miljardikustannukset. Ja vaikka emme itse aiheuttaisikaan sairauksiamme, sieltä ne vaan ennen pitkää meille kaikille tulevat: selkäkivut, sydäninfarktit, aivoverenvuodot, reumat, syövät, dementiat tai masennukset. Me myös elämme pidempään. Tosin aivan liian monella nuo lisävuodet eivät ole terveitä vaan joudumme viettämään ne ylikuormitetussa yksinäisyydessä hoitolaitoksen sängyssä.

Hyvinvoinnissa puhutaan suurista volyymeistä. Alalla liikkuu tuhansittain työvoimaa ja miljardeittain rahaa. Alalle ei vielä ole käynyt kuten useille muille työvoimavaltaisille kasvualoille. Näillä aloilla rutiinitehtävät siirtyvät koneille ja automatisoituvat. Ihminen siirtyy tekemään sitä työtä, missä tarvitaan ihmisen ainutlaatuisuutta ja tehtäviä, joihin koneet eivät pysty. Olemme oppineet hoitamaan itse esimerkiksi pankkiasiamme. Voisimmeko oppia hoitamaan itse myös omaa terveyttämme tai sairauttamme ?

Nykyinen hyvinvointipalvelutarjonta ei pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Hoitavia käsipareja tarvitaan lisää tuhansia, sillä suurin osa mm. hoivatyöstä on edelleen käsityötä. Osa hyvinvointityöstä työstä siirtyy väistämättä meille itsellemme. Meidän on vaan pakko löytää jälleen yhteys omaan kehoon ja terveyteen. Meidän kannattaa myös kaikin keinoin yrittää pitää itsemme terveenä. Liikuntaa harrastavat ja siihen kannustavat ihmiset tekevät päivittäin ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä itselleen ja läheisilleen.

Me tavalliset ihmiset emme ole lääkäreitä tai sairaanhoitajia, joten tarvitsemme tueksi meille, kuluttajille tehtyjä tuotteita ja palveluita. Opimme kyllä niiden avulla jälleen omatoimisuuteen ja huolehtimaan omasta ja läheistemme terveydestä mahdollisimman pitkälle itsenäisesti ja ennaltaehkäisevästi.

Hyvinvointialalla on tilaa kaikenlaisille innovaatioille. Osa keksinnöistä hyödyntää radikaalisti uusinta teknologiaa kuten nopeita mobiiliyhteyksiä, Internetiä tai älypuhelimia. Osa oivaltaa uudella tavalla sosiaaliset verkostot ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet parantaa hyvinvointia. Toiset taas voivat keksiä uusia, ketteriä ja yksinkertaisia toimintamalleja. Kaikkien hyvinvointi-innovaatioiden ei tarvitse olla edes kalliita. Itse asiassa suurin kysyntä on juuri tuotteille ja palveluille, jotka tekevät halvemmalla nykyisen tavan toimia.

Kustannustehokasta osaamista näyttää syntyvän yllättävällä tavalla esimerkiksi kehittyvissä maissa. Jos on niukasti raaka-aineita, rahaa tai osaamista, joudutaan panostamaan kekseliäisyyteen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Esimerkiksi Thaimaassa on onnistuttu ennakkoluulottomasti ratkaisemaan köyhimpien ihmisten jalkaproteesien tarve. Kalliiden raaka-aineiden sijaan materiaalina on käytetty kierrätettyjä muovisia jogurttipurkkeja. Rohkeat ja kekseliäät ratkaisut hyvinvoinnin ongelmiin lähtevät syntymään ennakkoluulottomista ajatuksista sekä kehittyvissä maissa että suomalaisissa hyvinvointialan yhteisöissä.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Oulu-lehdessä 21.4.2012.

Buzzwords of health – terveyden muotisanat

Buzzwords of health - terveyden muotisanat

Kirjoittaja Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituutti, Hyvinvoinnin osaamiskeskus, Oulu

Twitter @eevakiuru

 

Elias Lönnrot, sinua tarvittaisiin taas. Nimittäin keksimään uusia suomenkielisiä sanoja. Niin kovaa vauhtia maailmalla syntyy terveys- ja hyvinvointialalle uusia innovaatioita ja sitä myöten tarvetta uusille käsitteille. Otetaan esimerkiksi ajankohtainen ja ehkä yksi kuumimmasta terveystrendikäsitteestä maailmalla – Quantified Self.

Quantified Self on Gary Wolfin käynnistämä kansanliike (movement), joka koostuu itsensä mittaamiseen (self-measurement) intohimoisesti suhtautuvista ihmisistä. Tuhannet oman kehon ja terveyden mittaamisesta kiinnostuneet ihmiset (self-quantifiers) ovat muodostaneet maailmanlaajuisen yhteisön (QS community).

Mukana on ihmisiä hyvin monelta eri osaamisalueelta: käyttäytymistieteilijöitä (behaviour scientists), uusien käyttäytymismallien suunnittelijoita (habit designers), terveysohjelmistokoodaajia (biohackers), huippu-urheilijoita tai ihan muuten vaan itsensä mittaamisesta kiinnostuneita uranuurtajia.

He mittaavat aivan kaikkea: unta (sleep), sykettä (heart rate), aktiivisuutta (activity), kehon lämpötilaa (body temperature), mielialaa (mood), päänsärkyjä (headaches), ravintokokeiluja (dietary experiments), ajankäyttöä (time management) ja oikeastaan mitä tahansa muutakin henkilökohtaista tietoa (personal informatics).

He myös jakavat tietoa yhteisöjen ja sosiaalisen median avulla (social media) tai kehittävät tiedon pohjalta uusia tuotteita ja älypuhelinsovelluksia (smartphone applications). Heidän tavoitteenaan on jakaa tuloksia mahdollisimman laajalle ja luoda pohjaa uusille innovaatioille.

QS on yksi ilmentymä terveys- ja hyvinvointialan kehitystrendistä, joka voimaannuttaa ihmisen itsensä ottamaan vastuuta oman terveyden mittaamisesta  (self empowerment). Itsensä monitorointi (self-monitoring) ja tunteminen on välttämätön askel, jotta voidaan oppia (learn) omasta kehosta, saadaan kiinni missä oman terveyden kanssa mennään ja miten muutoksiin päästään reagoimaan nopeasti ja jopa ennalta aavistaa ja ehkäistä (prevention) tulevat flunssat ja työuupumukset omatoimisesti mitatun terveystiedon perusteella (self data).

Elämänmittaisen terveyslokin (life-logging) pitämiseen on tarjolla jo yli 500 erilaista työkalua (Self-monitoring tools and trackers), jotka on kattavasti koottuna Quantified Self –sivustolla.

Sen sijaan, että Suomessa perustetaan oma Itsensämittaajat ry (Quantified Self), kannustan kaikkia alasta kiinnostuneita menemään suoraan mukaan kansainväliseen QS yhteisöön ja inspiroitumaan muista alasta kiinnostuneista. He nimittäin vievät juuri nyt joukolla eteenpäin tätä ehkä kaikkein nopeimmin kehittyvää omahoidon (self monitoring, self care) osa-aluetta.

Suomalaisittain olemme olleet itsemme mittaamisen uranuurtajia jo yli 30 vuotta sitten kun maailman ensimmäiset sykemittarit näkivät päivänvalon. Monen edelläkävijän mielestä sana Polar oli pitkään oikeastaan synonyymi omatoimiselle sykkeenmittaamiselle. Sauna lienee ainakin toistaiseksi ainoa suomenkielinen terveysinnovaatio, joka on myös terminä pysynyt suomenkielisenä näihin päiviin saakka.

Kirjoitus on julkaistu OSKE.net-sivustolla 30.3.2012