Category Archives: Terveyden innovaatiot

Tuliaisia Loskasta – Greetings from the Slush !

Tuliaisia Loskasta - Greetings from the Slush !

Teksti ja kuvat: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Institute.

Demoja, keksintöjä, innostusta, satunnaisia kohtaamisia, rahoituskierroksia, veikkauksia seuraavista isoista jutuista. Viime viikon ylivoimaisesti kiivain syke löytyi Helsingin kaapelitehtaalta. Euroopan suurin startup-tapahtuma Slush, suomeksi Loska, kokosi yhteen kaikkien aikojen ennätysyleisön. Yli 5000 kansainvälistä ja Pohjois-Euroopan innovatiivista startup-yrittäjää, rahoittajaa ja muita innovaatioiden kaupallistamisesta kiinnostunutta henkilöä kokoontui marraskuun viimaa uhmaten kannustamaan eteenpäin uutta yritystoimintaa.

Kuhinan keskeltä toin tuliaisina kolme isoa juttua:

Terveys- ja hyvinvointiteknologia on seuraava iso juttu. Oli hienoa omin silmin nähdä miten alan saama huomio kasvaa Slush-tapahtumassakin vuosi vuodelta suuremmaksi. Suuriin globaaleihin terveysongelmiin löydetään jatkuvasti täysin uusia innovatiivisia ratkaisuja. Parhaat keksinnöt yhdistävät luovalla ja ennakkoluulottomalla tavalla elementtejä useilta eri aloilta. Kaiken ei tarvitse olla uutta, vaan joskus voi olla oivaltavampaa yhdistellä itsestään selviä elementtejä uudelle alalle tai yhteen uuteen teknologiseen elementtiin. Vain mielikuvitus ja kekseliäisyys on rajana.

Terveys- ja hyvinvointialalla asiakas ja asiakkaan käyttäytyminen on seuraava iso juttu. Teknologian kehittyminen on mahdollistamassa entistä enemmän työkaluja meille tavallisille ihmisille oman terveytemme vaalimiseen ja itsestä huolehtimiseen. Parhaat yritykset ymmärtävät, että ollaan tekemisissä ihmisten käyttäytymisen muutoksen kanssa. Maslown
tarvehierarkiat ja käyttäytymistieteen perusasiat tulee jokaisen terveysteknologiayrittäjän osata ulkoa, jotta voi kuvitellakaan pystyvänsä muuttamaan ihmisten käyttäytymistä uudella tuotteella.

Terveys- ja hyvinvointialan startup-yritykset imevät nyt kiivaasti oppia asiakasymmärryksestä. Kenellä asiakasymmärrystä sitten on eniten ? Vaikkapa niillä, jotka ovat jo tehneet tuotteita ja palveluita suoraan kuluttajille super-kilpailluilla aloilla. Tällaista osaamista on mm. pelintekijöillä, operaattoreilla, perinteisillä palvelualoilla. Heistä parhaat ovat oppineet miellyttämään, koukuttamaan, pitämään asiakkaan tyytyväisenä ja uskollisena omalle palvelulle. Humanistit, kulttuuriantropologit, käytettävyysasiantuntijat. Myös teitä tarvitaan juuri nyt. Tulkaa mukaan luomaan uutta ihmisläheistä teknologiaa, joka saa meidät elämään terveellisemmin.

Teksti on julkaistu Oululehdessä 16.11.2013

Terveysteknologian myrskyvaroitus

Terveysteknologian myrskyvaroitus

Teksti ja kuva: Eeva Kiuru

Kirjoittaja on Oulu Wellness Instituuttisäätiön toiminnanjohtaja. Twitter @eevakiuru

Amerikkalainen huippututkija, sähköisen terveydenhuollon pioneerilääkäri Eric Topol
vieraili viime viikolla Helsingissä. Sitran järjestämässä Tulevaisuuden terveys 2020 -seminaarissa yli 600 suomalaista terveydenhuollon asiantuntijaa kuunteli hämmentyneenä, kun Topol vyörytti esityksessään hengästyttävän määrän terveyden innovaatioita, joka tulevat muuttamaan maailmaa.

Digitalisaatio muuttaa rajusti terveydenhuollon toimintamalleja. Yhä enemmän ihmiset itse keräävät mittaustietoja. Tämä on hyvä asia, sillä tunnetusti mitä enemmän ihmiset itse aktiivisesti osallistuvat sairauden hoitoon, sitä parempia ovat myös hoitotulokset. Mittausten
paikkasidonnaisuus häviää. Ketterät etäyhteydet korvaavat valtaosan läsnävastaanotoista.

Lääkäri ei ole enää ainoa tiedon lähde. Hänestä tulee potilaiden kumppani ja valmentaja. Moni lääkäri on varmasti jo nyt ymmällään aktiivisen, mittaustuloksia ja omadiagnooseja mukanaan tuovan potilaan edessä.

Terveysteknologian kehittäjäyhteisöt ovat ennennäkemättömällä vauhdilla alkaneet luoda uusia tuotteita markkinoille. On kiehtovaa, kuinka nopeasti yhteisö on tarttunut erityisesti älypuhelinalustan mahdollisuuksiin. Tärkeimmät elintoiminnot – verenpaineen, verensokerin,
veren happipitoisuuden ja EKG:n – voi jo nyt mitata omatoimisesti älypuhelimen lisälaitteilla.

Kuluttajilla on entistä enemmän mistä valita 50-vuotislahjoja: unimittari, aktiivisuusranneke tai korvavalo. BestBuy-kuluttajaelektroniikkakaupassa on kokonainen osasto mitä erilaisempia
terveyden mittareita. Kuluneen kesän aikana on lanseerattu kymmenittäin uusia terveysteknologiatuotteita vauvojen aktiivisuusmittareista muodikkaisiin kosketusnäyttöisiin terveyskelloihin.

Sokerina pohjalla on IBM:n projekti Watson. Tohtori Supertietokone, joka diagnoosia tehdessään prosessoi 2 miljoonaa sivua potilaskertomuksia alle 3 sekunnissa. Watsonin diagnosointikapasiteetti yhdistettynä kuluttajan älypuhelimiin on aikamoinen tulevaisuuden palvelumalli.

Terveysteknologian kehittäjiltä on tullut myrskyvaroitus. Jos sinulla on terveyteen liittyvä kehittämisidea, sen toteuttamisen aika on juuri nyt.

Kirjoitus on julkaistu 18.9.2013 painetussa ja sähköisessä Oululehdessä.

100 uutta businessideaa

100 uutta businessideaa

Teksti ja kuva: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö

Me suomalaiset olemme tunnettuja idearikkaudestamme. Monet tapaamistani yrittäjistä ovat ihmisiä, joilla business-ideoita tipahtelee hihasta jatkuvasti. Ei päivääkään ilman uutta ideaa. He näkevät koko ajan ympärillään asioita, jotka voisi tehdä paremmin.

He yhdistelevät asioita luovasti toisiinsa. He tarttuvat keskustelussa kuulemaansa puolikkaaseen ajatukseen ja liittävät sen johonkin, mitä he olivat jopa vuosia aikaisemmin kokeneet täysin toisessa asiayhteydessä.

Kaikille business-ideoiden keksiminen ei ole yhtä helppoa. Monella olisi halu ryhtyä yrittäjäksi, mutta vain se hyvä idea puuttuu. Mistä niitä mahtavia business-ideoita voisi sitten keksiä?

Kokosin yhteen kolme työkalua, joilla jokainen meistä saa omat ideahanansa avautumaan. Ideat ovat peräsin Stanfordin yliopiston luovuuden ja yrittäjyyden ammattilaisilta oppimistani luovuuden ja innovatiivisuuden harjoittamisen tekniikoista.

1.  Opettele tekemään havaintoja

Kun matkustamme uuteen maahan, jokainen aistimme on hereillä. Seuraamme valppaina ympäristöä, ihmisiä, ääniä – havainnoimme aivan kaikkea. Havaintojen tekeminen jää kuitenkin pian pois. Turrumme nopeasti ääniin, ihmisiin ja rutiineihin.

Kokeile palauttaa havaintokykysi. Havainnoi arkista ympäristöä kuin olisit turisti, joka on ensimmäistä kertaa kohteessa. Saatat huomata mutkikkaita itsestäänselvyyksiä, ja sinulle voi herätä kysymys, voisiko tuon asian tehdä toisin?

2.  Etsi ongelmia, älä vielä ratkaisuja

Parhaat business-ideat ratkaisevat todellisia ongelmia. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle etsimällä todellisia, isoja ja kalliiksi tulevia ongelmia. Kun seuraavan kerran käyt sairaalassa tai terveyskeskuksessa, kokeile havainnoida ongelmia.

Tarkkaile asiakkaita, potilaita, työntekijöitä. Huomaatko turhia työvaiheita, vaaratilanteita, toistoja, odottelua tai asioita, joita voisit tehdä vaikka itse? Varaa havaintojen tekemiseen oma pieni vihko, johon voit kirjoittaa kaikkea mitä huomaat. Myös yksinkertaisilta tuntuvia asioita kannattaa kirjata ylös.

3. Kirjaa ylös 100 ratkaisua

Aivan oikein. Sata. Jokainen meistä pystyy listaamaan helposti muutaman melko tavanomaisen ehdotuksen esitettyyn ongelmaan. Mutta kokeilepa keksiä sata ratkaisuehdotusta johonkin pulmaan. Se vaatiikin jo eri lailla luovuutta ja uutta ajattelua.

Joudut menemään epämukavuusalueelle ja yhdistelemään toisiinsa kuulumattomia asioita. Joudut heittäytymään lapselliseksi, ja laittaa mielikuvituksesi lentoon. Joudut ehkä ottamaan muita´mukaan ideoimaan ratkaisua. Ehkä kysyt ohimennen ratkaisua vaikka 10-vuotiaalta
lapselta. Hän on onnellisen tietämätön ideointisi vakavuudesta ja kaikista keksityistä rajoitteista ja heittää estottomasti villejä ideoita ongelman ratkaisemiseksi.

Aurinkoista ja idearikasta kevättä !

Kirjoitus on julkaistu Oululehdessä 15.5.2013

Terveysteknologian vienti ja kauppatase ennätyslukemiin

Suomen terveysteknologian
teollisuuden vienti vuonna 2012 kasvoi 22,8 prosenttia edelliseen vuoteen
verrattuna ja oli arvoltaan yhteensä 1,65 miljardia euroa. Kauppataseen
ylijäämä kasvoi 735 miljoonaan euroon, mikä on 44 prosenttia edellisvuotta
enemmän. Näillä luvuilla terveysteknologia tuottaa nyt 38 prosenttia Suomen
korkean teknologian viennistä ja on jo jonkin aikaa ollut Suomen toiseksi
suurin korkean teknologian vientiala telekommunikaation jälkeen.

Terveysteknologian Liitto ry FiHTAn toiminnanjohtaja Terhi Kajaste sanoo, että terveysteknologia on tällä hetkellä suomalaiselle teollisuudelle ja kansantaloudelle vieläkin tärkeämpi  kuin numerot osoittavat.

”Tarvitsemme tällaista vahvasti kasvavaa toimialaa nyt, kun lähes koko muu teollisuus sukeltaa ja kauppatase on kääntynyt negatiiviseksi. Terveysteknologia edustaa kaikkea sitä, mitä Suomessa olevalta, tänne syntyvältä ja tänne tulevalta yritystoiminnalta toivotaan:  kasvua, kansainvälisyyttä, innovatiivisuutta, huippuosaamista ja pysyvyyttä”, Kajaste sanoo.

”Terveysteknologia on myös siitä harvinainen ala, että tuotteita kannattaa valmistaa ja koota Suomessa. Monilla muilla aloilla tuotanto siirtyy enenevässä määrin Suomesta pois. Terveysteknologia työllistääkin jo yli 10.000 henkeä.”

FiHTAn puheenjohtaja, Innokas Medical Oy:n toimitusjohtaja Jouni Ihme kertoo, että FiHTA on
julkaissut hiljattain kannanoton, jossa esitellään toimenpiteitä terveysteknologian toimintaedellytysten kehittämiseksi. Julkilausuma on luovutettu työ- ja elinkeinoministeriölle otettavaksi huomioon, kun maamme teollisuuspoliittisia linjanvetoja tehdään.

”Kiinnitämme julkilausumassa huomiota muun muassa rahoituksen turvaamiseen, sillä terveysteknologian tuotteiden kehittäminen kaupallisiksi tuotteiksi kestää poikkeuksellisen kauan. Haluamme myös kehittää yhteistyötä yliopistollisten sairaaloiden kanssa. Uhkana
on, että kun hoitopuolen resurssien tarve kasvaa, yo-sairaaloiden resursseja aletaan ohjata tutkimuksesta ja kehittämisestä hoitotyöhön”, Jouni Ihme sanoo.

Terveysteknologia kasvoi vuonna 2012 kaikilla osa-alueilla. Erityisen voimakasta kasvu oli sähkökäyttöisissä terveydenhuollon laitteissa ja kuvantamislaitteissa. Maantieteellisesti vienti
kasvoi eniten USA:han, Venäjälle ja Aasiaan. Euroopassa kasvua oli jonkin verran.

Terveysteknologian vienti on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 8,1 prosenttia ja kauppataseen ylijäämä keskimäärin 13,6 prosenttia. Kauppataseen ylijäämä nousi
vuonna 2012 ennätykselliseksi siitä huolimatta, että terveysteknologian tuonti Suomeen kasvoi voimakkaasti.

Suomen terveysteknologian teollisuus jakautuu selvästi muutamaan globaaliin suureen yritykseen sekä lukuisiin pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin. Suurimmat toimijat ovat usein
kansainvälisten konsernien Suomessa toimivia tytäryhtiötä. Poikkeuksen muodostaa edelleen vahvasti suomalaisessa omistuksessa oleva Planmeca Group.

”Ala ei siis ole homogeeninen ja kasvun haasteet ovat yrityksissä erilaisia. Yritykset pitävät kuitenkin tulevaisuuden näkymiä hyvinä, sillä markkinat kasvavat edelleen. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta pidetään merkittävimpänä uhkana kasvulle”, Terhi Kajaste sanoo.

Lisätietoa:

–  Terveysteknologian kauppatase 2012. Erityisasiantuntija Sean Donovanin raportti
http://www.fihtanews.net/images/stories/newsletters/0223_fihta_terv_tek_kauppat_fi_web.pdf

–  Terveysteknologian kasvustrategian jalkauttamisen aika. FiHTAn julkilausuma terveysteknologian teollisuudenalan toimintaedellytysten kehittämisestä
http://www.fihtanews.net/images/stories/newsletters/0215_fihta_a4_kasvustratg_web.pdf

–  www.fihta.fi

–  www.finnishhealthtech.fi

–  Toiminnanjohtaja Terhi Kajaste, 050 576 5536, terhi.kajaste@teknologiateollisuus.fi,

–  Puheenjohtaja Jouni Ihme, 0400 689 824, jouni.ihme@innokasmedical.fi

Oulu Wellness Institute (OWI) on voittoa tavoittelematon säätiö, joka kehittää hyvinvointialan liiketoimintaosaamista, edistää toimialan kansallista ja kansainvälistä kasvua sekä aktivoi alan eri toimijoiden välistä yhteistyötä.

OWIn toiminta on osa Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa OSKE Hyvinvinvoinnin klusteriohjelmaa.

Kansainvälistymisen kolme kotiläksyä

Kansainvälistymisen kolme kotiläksyä

Teksti ja kuva: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö, twitter @eevakiuru

Vuosi on alkanut mukavasti kansainvälisissä merkeissä. Töissä olemme emännöineet venäläisen terveys- ja hyvinvointialan mediaryhmän vierailua Oulussa. Olemme myös järjestäneet suomalaisen hyvinvointialan delegaation vierailua Yhdysvaltoihin. Lisäksi olemme käyneet puhumassa aikuisopiskelijoille kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kotona arkeen on tuonut kansainvälisyyttä ranskalainen vaihto-oppilas.

Näiden kokemusten innoittamana keräsin kolme kansainvälistymisen kotiläksyä kaikille, jotka haluavat tulla mukaan yhä nopeammin verkottuvaan kansainväliseen yhteisöön.

Kotiläksy numero 1: Englannin kielitaito kuntoon

Internetissä on valtava määrä tietoa jokaisen ulottuvilla, mutta sen valtakieli on englanti. Suomen kieli on netissä marginaalikieli. Osaamalla Englannin kieltä pääsee nopeimmin kiinni suoraan siihen, mitä maailmalla tapahtuu, minkälaisia innovaatioita kehitetään tai mitä uutta oivalletaan.

Englannin kielellä on myös tarjolla käsittämätön määrä esimerkiksi ilmaisia opiskelumahdollisuuksia. Kurssisisällöt vaihtelevat lasten koodauskursseista sosiologiaan, valokuvaukseen tai robotiikkaan. Kuka tahansa voi osallistua. Ainoa este osallistumiselle on englannin kielitaidon puute. Englannin kielitaito avaa meille kaikille suoran väylän tiedon valtatielle ja kansainvälisiin yhteisöihin.

Tartu rohkeasti englannin kielen opiskeluun, osallistu maksuttomille webbikielikursseille, pelaa freerice.com sanapeliä, juttele ruokalassa ulkomaalaisen kanssa tai ota vaikka vaihto-oppilas muutamaksi kuukaudeksi perheeseesi. Kielioppivirheitä ei kannata pelätä. Muutkaan eivät pelkää. Maailman puhutuin kieli on tunnetusti Bad English.

Kotiläksy numero 2: Kansainvälinen digitaalinen identiteetti kuntoon

Sain pyynnön kontaktoidan suomalaisia asiantuntijoita omaan kansainväliseen verkostooni. Esittelyn kohde yleensä haluaa tietää, kuka on tämä kontaktoitava henkilö tutustumalla henkilön netissä olevaan identiteettiin.

Huomasin kontaktoinnin olevan yllättävän vaikeaa. Kontaktoitavat suomalaiset henkilöt eivät nimittäin olleet luoneet itsestään minkäänlaista kansainvälisesti luettavissa olevaa identiteettiä. Tavallaan nämä henkilöt eivät olleet olemassa.

Sosiaalisen median työkalut ovat tehneet oman digitaalisen identiteetin luomisen helpoksi. Samat palvelut toimivat kaikkialla maailmassa. Verkottuminen ilman kansainvälistä digitaalista identiteettiä on vaikeaa. Olet sitten hakemassa harjoittelupaikkaa, työpaikkaa, stipendiä tai yhteistyökumppania on tärkeää huolehtia kuntoon känsainvälisesti löydettävissä oleva identiteetti, josta muut ihmiset voivat kiinnostua ja johon he voivat verkostoitua. Alkuun pääsee vaikkapa luomalla itsestään verkkoon LinkedIn-profiilin.

Kotiläksy numero 3: Kansainvälinen esittelymateriaali kuntoon

Venäläisen mediaryhmän vierailulta tuli syttöjä kolmanteen kotiläksyyn. Venäläiset ovat toiseksi suurin ulkomaalainen matkailijaryhmä Oulun seudulla. Jos yrityksesi haluaa palvella ulkomaalaisia asiakkaita on hyvin tärkeää huolehtia siitä, että palvelu tai tuote on olemassa ja ostettavissa asiakkaan omalla kielellä.

Mikä on sinun yrityksesi valmius palvella esimerkiksi venäläistä terveysmatkailuasiakasta ? Pystyisitkö ottamaan vastaan venäläisen mediaryhmän ? Alkuun pääsee vaikkapa laittamalla kuntoon venäjänkieliset esitteet, hinnastot, palvelukuvaukset, internet-sivut ja mediatiedotteet. 

Kirjoitus on julkaistu 9.3.2013 Oululehdessä.

Kaleva: Hyvinvointiteknologian buumi kiihtyy – lääkärit määräävät hoidoksi kännykkäsovelluksia

Kaleva: Hyvinvointiteknologian buumi kiihtyy - lääkärit määräävät hoidoksi kännykkäsovelluksia

Kalevassa tänään Pasi Klemettilän artikkeli Hyvinvointiteknologian buumista.Esimerkiksi älypuhelimesta on tullut maailmalla perusmoottori monenlaisille hyvinvointituotteille, sanoo Oulu Wellness Instituuttisäätiön (OWI) toiminnanjohtaja Eeva Kiuru.

Katso juttu eKalevasta tai päivän painetusta Kalevasta.

Rahoittaja tykkää mobiilista hyvinvoinnista

Rahoittaja tykkää mobiilista hyvinvoinnista

Nuori mies esittelee silmät loistaen uutta keksintöään. Hän aikoo Cellscope-tuotteellaan muuttaa älypuhelimen kameran diagnostiikkatason mikroskoopiksi, jolla lääkäri voi tutkia potilaan ihoa, nenää, kurkkua ja korvia. Berkeleyn yliopiston Mobile Microscopics -tutkimusprojektista alkunsa saanut yksinkertainen mutta mullistava keksintö on lupaava älypuhelimen päälle rakennettu toiminnallinen lisälaite.

Juhannusviikko Piilaakson kiivastahtisessa ja nälkäisessä yrittäjyyden ekosysteemissä antoi jälleen paljon ajattelemisen aihetta ja jaettavaa. Tärkeimmäksi havainnoksi nousi selvästi älypuhelin-ekosysteemin seuraava kehitysvaihe – älykkäät ja mobiilit terveyden lisälaitteet.

Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien älypuhelinsovellusten (applikaatioiden) määrä on ylittänyt jo 40.000 kpl. On jo arkipäivää, että älypuhelimiin vihkiytynyt satapäinen kehittäjäjoukko kokoontuu intensiivisiin yhteissessioihin koodaamaan uusia terveyssovelluksia. Parhaat palkitaan mukavalla siemenrahalla. Yhdysvaltain hallinto lisää vettä sovelluskehitysmyllyyn avaamalla erilaisia julkisia terveystietokantoja kehittäjien iloksi ja innovatiivisuuden polttoaineeksi.

Kehitys ei kuitenkaan enää pysähdy pelkkiin sovellusohjelmiin. Nyt keksitään mielenkiintoisia lisälaitteita, joilla älypuhelimen tehot valjastetaan vielä pidemmälle, terveysteknologian tuotteeksi. Tästä kehityssuunnasta on jo useita esimerkkejä: Cellscopen lisäksi ainakin FDA-hyväksytty iPhone-verensokerimittari iBGStar sekä mobiili ekg-mittari AliveCor.

Älypuhelimet ovat todellakin tekemässä terveydestä ja hyvinvoinnista mobiilia. Ja mikä tärkeintä, myös pääomasijoittajat ovat vihdoinkin löytäneet hyvinvointialalta kiinnostavan alueen, mobiilin hyvinvoinnin. Suomalaisten mobiili- ja hyvinvointiosaajien kannattaa nopeasti yhdistää voimansa ja mennä aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti mukaan hyvinvoinnin mobilisoitumiseen.  

Berkeleyn nuorella kehittäjällä oli muuten hyvä syy loistaa. Hän oli juuri saanut ideansa kaupallistamiseen mukavan miljoonan dollarin siemenrahoituksen Vinod Khoslalta, yhdeltä tunnetuimmista business enkeleistä.

Kirjoittaja on Oulu Wellness Instituuttisäätiön toiminnanjohtaja. Twitter @eevakiuru

Kirjoitus on julkaistu Oululehdessä 7.7.2012