Tag Archives: oulu wellness instituutti

100 uutta businessideaa

100 uutta businessideaa

Teksti ja kuva: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö

Me suomalaiset olemme tunnettuja idearikkaudestamme. Monet tapaamistani yrittäjistä ovat ihmisiä, joilla business-ideoita tipahtelee hihasta jatkuvasti. Ei päivääkään ilman uutta ideaa. He näkevät koko ajan ympärillään asioita, jotka voisi tehdä paremmin.

He yhdistelevät asioita luovasti toisiinsa. He tarttuvat keskustelussa kuulemaansa puolikkaaseen ajatukseen ja liittävät sen johonkin, mitä he olivat jopa vuosia aikaisemmin kokeneet täysin toisessa asiayhteydessä.

Kaikille business-ideoiden keksiminen ei ole yhtä helppoa. Monella olisi halu ryhtyä yrittäjäksi, mutta vain se hyvä idea puuttuu. Mistä niitä mahtavia business-ideoita voisi sitten keksiä?

Kokosin yhteen kolme työkalua, joilla jokainen meistä saa omat ideahanansa avautumaan. Ideat ovat peräsin Stanfordin yliopiston luovuuden ja yrittäjyyden ammattilaisilta oppimistani luovuuden ja innovatiivisuuden harjoittamisen tekniikoista.

1.  Opettele tekemään havaintoja

Kun matkustamme uuteen maahan, jokainen aistimme on hereillä. Seuraamme valppaina ympäristöä, ihmisiä, ääniä – havainnoimme aivan kaikkea. Havaintojen tekeminen jää kuitenkin pian pois. Turrumme nopeasti ääniin, ihmisiin ja rutiineihin.

Kokeile palauttaa havaintokykysi. Havainnoi arkista ympäristöä kuin olisit turisti, joka on ensimmäistä kertaa kohteessa. Saatat huomata mutkikkaita itsestäänselvyyksiä, ja sinulle voi herätä kysymys, voisiko tuon asian tehdä toisin?

2.  Etsi ongelmia, älä vielä ratkaisuja

Parhaat business-ideat ratkaisevat todellisia ongelmia. Siksi kannattaa lähteä liikkeelle etsimällä todellisia, isoja ja kalliiksi tulevia ongelmia. Kun seuraavan kerran käyt sairaalassa tai terveyskeskuksessa, kokeile havainnoida ongelmia.

Tarkkaile asiakkaita, potilaita, työntekijöitä. Huomaatko turhia työvaiheita, vaaratilanteita, toistoja, odottelua tai asioita, joita voisit tehdä vaikka itse? Varaa havaintojen tekemiseen oma pieni vihko, johon voit kirjoittaa kaikkea mitä huomaat. Myös yksinkertaisilta tuntuvia asioita kannattaa kirjata ylös.

3. Kirjaa ylös 100 ratkaisua

Aivan oikein. Sata. Jokainen meistä pystyy listaamaan helposti muutaman melko tavanomaisen ehdotuksen esitettyyn ongelmaan. Mutta kokeilepa keksiä sata ratkaisuehdotusta johonkin pulmaan. Se vaatiikin jo eri lailla luovuutta ja uutta ajattelua.

Joudut menemään epämukavuusalueelle ja yhdistelemään toisiinsa kuulumattomia asioita. Joudut heittäytymään lapselliseksi, ja laittaa mielikuvituksesi lentoon. Joudut ehkä ottamaan muita´mukaan ideoimaan ratkaisua. Ehkä kysyt ohimennen ratkaisua vaikka 10-vuotiaalta
lapselta. Hän on onnellisen tietämätön ideointisi vakavuudesta ja kaikista keksityistä rajoitteista ja heittää estottomasti villejä ideoita ongelman ratkaisemiseksi.

Aurinkoista ja idearikasta kevättä !

Kirjoitus on julkaistu Oululehdessä 15.5.2013

Advertisements

Hyvinvointi tarvitsee rohkeita innovaatioita

Hyvinvointi tarvitsee rohkeita innovaatioita

Kirjoittaja: Eeva Kiuru, Oulu Wellness Instituuttisäätiö. Twitter @eevakiuru

Hyvinvoinnin ylläpitäminen on kallista. Pelkästään itseaiheutettujen elämäntapasairauksien hoito aiheuttaa yhteiskunnalle miljardikustannukset. Ja vaikka emme itse aiheuttaisikaan sairauksiamme, sieltä ne vaan ennen pitkää meille kaikille tulevat: selkäkivut, sydäninfarktit, aivoverenvuodot, reumat, syövät, dementiat tai masennukset. Me myös elämme pidempään. Tosin aivan liian monella nuo lisävuodet eivät ole terveitä vaan joudumme viettämään ne ylikuormitetussa yksinäisyydessä hoitolaitoksen sängyssä.

Hyvinvoinnissa puhutaan suurista volyymeistä. Alalla liikkuu tuhansittain työvoimaa ja miljardeittain rahaa. Alalle ei vielä ole käynyt kuten useille muille työvoimavaltaisille kasvualoille. Näillä aloilla rutiinitehtävät siirtyvät koneille ja automatisoituvat. Ihminen siirtyy tekemään sitä työtä, missä tarvitaan ihmisen ainutlaatuisuutta ja tehtäviä, joihin koneet eivät pysty. Olemme oppineet hoitamaan itse esimerkiksi pankkiasiamme. Voisimmeko oppia hoitamaan itse myös omaa terveyttämme tai sairauttamme ?

Nykyinen hyvinvointipalvelutarjonta ei pysty vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Hoitavia käsipareja tarvitaan lisää tuhansia, sillä suurin osa mm. hoivatyöstä on edelleen käsityötä. Osa hyvinvointityöstä työstä siirtyy väistämättä meille itsellemme. Meidän on vaan pakko löytää jälleen yhteys omaan kehoon ja terveyteen. Meidän kannattaa myös kaikin keinoin yrittää pitää itsemme terveenä. Liikuntaa harrastavat ja siihen kannustavat ihmiset tekevät päivittäin ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä itselleen ja läheisilleen.

Me tavalliset ihmiset emme ole lääkäreitä tai sairaanhoitajia, joten tarvitsemme tueksi meille, kuluttajille tehtyjä tuotteita ja palveluita. Opimme kyllä niiden avulla jälleen omatoimisuuteen ja huolehtimaan omasta ja läheistemme terveydestä mahdollisimman pitkälle itsenäisesti ja ennaltaehkäisevästi.

Hyvinvointialalla on tilaa kaikenlaisille innovaatioille. Osa keksinnöistä hyödyntää radikaalisti uusinta teknologiaa kuten nopeita mobiiliyhteyksiä, Internetiä tai älypuhelimia. Osa oivaltaa uudella tavalla sosiaaliset verkostot ja niiden mukanaan tuomat mahdollisuudet parantaa hyvinvointia. Toiset taas voivat keksiä uusia, ketteriä ja yksinkertaisia toimintamalleja. Kaikkien hyvinvointi-innovaatioiden ei tarvitse olla edes kalliita. Itse asiassa suurin kysyntä on juuri tuotteille ja palveluille, jotka tekevät halvemmalla nykyisen tavan toimia.

Kustannustehokasta osaamista näyttää syntyvän yllättävällä tavalla esimerkiksi kehittyvissä maissa. Jos on niukasti raaka-aineita, rahaa tai osaamista, joudutaan panostamaan kekseliäisyyteen ja luovaan ongelmanratkaisuun. Esimerkiksi Thaimaassa on onnistuttu ennakkoluulottomasti ratkaisemaan köyhimpien ihmisten jalkaproteesien tarve. Kalliiden raaka-aineiden sijaan materiaalina on käytetty kierrätettyjä muovisia jogurttipurkkeja. Rohkeat ja kekseliäät ratkaisut hyvinvoinnin ongelmiin lähtevät syntymään ennakkoluulottomista ajatuksista sekä kehittyvissä maissa että suomalaisissa hyvinvointialan yhteisöissä.

Kirjoitus on alunperin julkaistu Oulu-lehdessä 21.4.2012.